Tunturi-Lapin pulahduspaikkoja ja Lappi-kuplia

TUNTURI-LAPIN PULAHDUSPAIKKOJA.

Lapissa helle on jatkunut jo kokonaisen viikon, mikä on minulle tarkoittanut retkeilytaukoa, sillä helteessä hikoilu vie metsäretkistä nautinnon. Retkeilyn sijaan olen käynyt viilentävillä pulahduksilla Levijärvellä ja Kittilän kirkonkylän uimarannalla Ounasjoen varressa.

Tarkoitus oli lisäksi piipahtaa lähiseudun lähdepohjaisilla lammilla, koska kuumuudesta huolimatta niiden vedet pysyvät virkistävän vilpoisina. Mutta tottahan toki molemmat automme hyytyivät juuri pahimpina hellepäivinä ja nyt on tyydyttävä suihkun raikkaaseen veteen.

Pallasjärven Punainenhiekka  on kaunis retkikohde ja uimaranta, jonne pääsee autolla melkein viereen.

Pallasjärven Punainenhiekka on kaunis retkikohde ja uimaranta, jonne pääsee autolla melkein viereen.

Ulkona ja sisällä kotona on niin kuuma, että jopa kirjojen lukeminen hikoiluttaa; kovakantisen piteleminen ja sivujen kääntäminen on yllättävän hiostavaa puuhaa. Äänikirjoja en vieläkään osaa kuunnella, mutta podcastit sopivat mainiosti näihin keleihin. Auta Antti! -podcastin bingelisteningin jälkeen aloitin kuuntelemaan Liisa Lapin Ihmemaassa -podcastia, jossa toimittaja Liisa Kuittinen haastattelee muita Lapissa asuvia ihmisiä – täydellistä raaka-ainetta rakenteilla olevalle Lappi-kuplalleni.

Vain vajaa kuukausi sitten uskottelin itselleni, ettei minulla ole aikomustakaan jälleen kuplautua. Etten aio tehdä siirtymää pääkaupunkiseudun kuplasta Lappi-kuplaan. Mutta kas kummaa, täällä sitä nyt ollaan tietoisesti, tyytyväisenä ja täysillä Lappi-kuplassa, jonka seinämät paksuuntuvat päivä päivältä.

Hoksasin kuplautumiseni vasta kun kävin muutaman päivän reissulla Etelä-Suomessa. Vaikka oli ihanaa nähdä etelän ystäviä, niin tunsin jatkuvasti pientä koti-ikävää; siis ikävää Levin kotiini. Koti-ikävä on minulle harvinainen tunne ja nyt se on hiipinyt salakavalasti aivan yllättäen elämääni. Luulen, että entiseen elämääni kuulunut pohjoisen kaipuu on muuttunut Lappiin kohdistuvaksi koti-ikäväksi.

Pallasjärvi.

Pallasjärvi.

Monesti puhutaan että kuplautuminen on haitallista; mutta onko se lopulta? Entä jos tietyistä kuplista on pelkästään hyötyä ja iloa sekä itselle että muille. Enkä tarkoita nyt algoritmien luomia somekuplia, vaan asuinpaikkojen muovaamia kuplia.

Ne monet pääkaupunkiseudun kuplat, joissa olin ja elin tuottivat jatkuvaa pahaa oloa, mutta en tajunnut sitä silloin. Näen sen kirkkaasti vasta nyt kauempaa. Niissä kuplissa olin jatkuvasti tyytymätön nykyhetkeen ja elin elämää aina viisi vuotta edessäpäin.

Niissä kuplissa ajattelin, että viiden vuoden päästä minulla olisi työpaikka, jossa kokisin tekeväni joka päivä jotain merkityksellistä ja siitä maksettaisiin vieläpä hyvää palkkaa. Lisäksi minulla olisi isompi asunto, oma piha ja olisin fyysisesti huippukunnossa. Ja kyseenalaistamatta kuvittelin, että juuri nuo asiat tekisivät minusta automaattisesti onnellisemman.

Lappi-kupla on ravistellut minut hereille näistä harhakuvitelmista. Se on auttanut minua itsenäistymisessä ja uuden elämänsuunnan löytämisessä. Se on lievittänyt maailmantuskaani ja ilmastoahdistustani. Se on opettanut minulle hetkessä elämistä sekä vähentänyt tulevaisuudesta ja turhista asioista stressaamista.

Ehkäpä Lappi-kuplan rakentaminen ei olekaan ihan huono idea.

Saivojärvi  Ylläksentien varressa on kirkasvetinen lampi, josta löytyy useampi pieni hiekkaranta.

Saivojärvi Ylläksentien varressa on kirkasvetinen lampi, josta löytyy useampi pieni hiekkaranta.

Tämän tekstin myötä laitan kansallispuistoreittien kiertelyn ennalta määrittelemättömän pitkälle tauolle ihan jo siitä käytännön syystä, että lähes kaikki Suomen kansallispuistot sijaitsevat napapiirin eteläpuolella. Retkenikin kuplautuvat ja suuntautuvat jatkossa enimmäkseen pohjoiseen; järville ja jängille, puuttomille tuntureille, kuohuville könkäille ja poluttomiin erämaihin.

Minun kaikki kuplani ovat nyt täällä, enkä aio puhkaista niitä hetkeen.

-Laura

Sivupolkuja:

Liisa Lapin Ihmemaassa - Podcast Lapista

Auta Antti! -podcast