Ylläksen Pyhäjärvellä pohtimassa Lapin olemusta

PALLAS-YLLÄSTUNTURIN KANSALLISPUISTON PYHÄJÄRVI.

Suomi on täynnä pyhäjärviä ja Lappi täynnä pyhätuntureita. Nämä tämänkertaisen retkemme pyhät eli Pyhäjärvi, Pyhälompolo ja Pyhäjärvenlaki sijaitsevat Ylläksellä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella.

Lähdimme seikkailemaan Pyhäjärven parkkipaikalta vailla tarkkaa reittisuunnitelmaa ja päädyimme kiertämään Pyhälompolon ympäri, jonka jälkeen kipusimme hetken verran kohti paljasta Pyhäjärvenlakea. Tajusimme pian, että silmämääräisesti lähellä häämöttävä huippu olikin oikeasti sen verran kaukana, ettei mukaan tarttuneilla eväsmäärillä kannattaisi lähteä sitä huiputtamaan.

Tunturien huiputtaminen on joka kerta erilaista; joskus paljas laki on saavutettavissa helposti ja nopeasti, mutta useimmiten sitä tulee itse huiputetuksi korkeuskäyrien tai hidaskulkuisen maaston toimesta.

Hillan lehdet ruskan väreissä.

Hillan lehdet ruskan väreissä.

Tälläkin retkellä pohdiskelin taas ääneen ja äänettömästi monenmoisia asioita, muun muassa sitä, mitä Lappi oikeastaan edes tarkoittaa, mistä se alkaa ja mihin se päättyy. Yhtenäistä Lapin määritelmää kun ei vaikuttaisi olevan olemassa.

Googlettelemalla ja kirjoja lukemalla Lapin käsite ei ainakaan tarkennu yhtään selkeämmäksi. Määritelmä vaihtelee lähteen julkaisuajankohdasta sekä kirjoittajan taustoista ja näkövinkkelistä riippuen. Myös turismiteollisuudella on oma liiketaloudellista hyötyä tavoitteleva näkemyksensä Lapista.

Ja kun kysyn Lapin määritelmää Lapin ihmisiltä itseltään, saan vielä epäselvempiä vastauksia.

Kuva:  Jonna Saari

Yksinkertaisin tapa lähteä määrittelemään Suomen Lappia on nykyisen Lapin maakunnan rajat. Maakuntarajojen ulkopuolelle jää kuitenkin esimerkiksi Kuusamo, joka on maisemiltaan ja kulttuuriltaan varmasti monella tapaa lappimainen. Hieman epäloogisesti Lapin maakuntaan kuuluvat silti Kuusamon korkeudella sijaitsevat Posio ja Ranua.

Pinta-alaltaan nykyinen Lapin maakunta käsittää melkein puolet Suomesta, joten Lapin olemusta on siksikin vaikea kiteyttää, vaikka matkailumarkkinointi sitä kovasti, ja usein keinotekoisesti, yrittääkin. Eteläisimmät osat Lapin maakunnasta ovat esimerkiksi kasvillisuudeltaan paljon runsaampia ja vehreämpiä kuin ne karut ja jylhät pohjoisosien maisemat, jotka Lappi-kuvastoon monesti yhdistetään.

IMG_9047.jpg

Maakunnan rajaama Lappi ei aina vastaa ihmisten mielikuvaa Lapista. Etelästä katsottuna Lappi usein alkaakin jo Kuusamon Rukalta. Sen sijaan monen pohjoisen ihmisen mielestä oikea Lappi alkaa vasta kuusirajalta, eli sieltä missä luonnonvaraiset kuuset eivät enää kasva. Käytännössä kuusiraja kulkee Itä-Lapissa Ivalon ja Inarin kirkonkylän välissä ja Länsi-Lapissa Enontekiön kunnan rajan tienoilla.

Lappi ei tietenkään pääty Suomen rajalle, vaan ulottuu myös Norjan, Ruotsin ja Venäjän pohjoisosiin.

Kuva:  Jonna Saari

Lapin laaja, monisyinen ja tietyiltä osin myös vaiettu historia vaikuttaa osaltaan paljon siihen, miten paikalliset ihmiset Lapin ja lappilaisuuden mieltävät. Historiankirjoissa puhutaan muun muassa Lapin ja Lannan rajasta, Meänmaasta, Saamenmaasta, Peräpohjolasta, ja tietysti Lapin sodasta, joka muutti kaiken.

Jonna pääsi äyskäröintihommiin, jotta saatiin venelossi liikkeelle. Minun tehtäväkseni jäi tilanteen ikuistaminen.

Jonna pääsi äyskäröintihommiin, jotta saatiin venelossi liikkeelle. Minun tehtäväkseni jäi tilanteen ikuistaminen.

Jos jätetään hallinnolliset, maantieteelliset ja historialliset määritelmät hetkeksi sivuun, voi Lapin olemusta etsiä myös kokemusperästä käsin. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna Lappi on jokaisen täällä asuvan ja täällä vierailevan oma henkilökohtainen kokemus ja siihen vahvasti liittyvä maisema.

Lapin voi kokea niin monella eri tavalla kuin on lapinkävijöitäkin. Joillekin Lapin olemus on toiminnallisissa aktiviteeteissa, kuten hiihtokilometreissä, harri-kalassa, laavulla tulistelussa, fyysistä ja henkistä kanttia koettelevissa erämaavaelluksissa, kelkkailussa, kullanhuuhdonnassa, koskenlaskussa tai revontulivalokuvauksessa.

Toisille Lappi on luonnontilaisessa metsässä, solisevissa puroissa, jängillä tai lohijoissa.

IMG_9051.jpg
Mustikan varvuista näkee parhaiten ruskan etenemisen.

Mustikan varvuista näkee parhaiten ruskan etenemisen.

Minulle Lappi on kirkasvetisten tunturijärvien rannalla sekä puuttomien ja karujen tunturinlakien eli kerojen päällä – paikoissa, joissa näkee kauas. Ja ennen kaikkea Lappi on minulle luonnon hiljaisuudessa, kaukana kaupunkien aistiärsykkeistä ja autoteiden kohinasta.

Jonna elementissään tutkailemassa pinnanalaista maisemaa  Pyhäjärvessä .

Jonna elementissään tutkailemassa pinnanalaista maisemaa Pyhäjärvessä.

Minä elementissäni tutkailemassa aavaa maisemaa tunturijärven pinnan yläpuolella. Kuva:  Jonna Saari .

Minä elementissäni tutkailemassa aavaa maisemaa tunturijärven pinnan yläpuolella. Kuva: Jonna Saari.

Edessäni olevat kokemukset ja tulevaisuudessa kohtaamani ihmiset tulevat varmasti vielä muovaamaan käsitystäni Lapista ja lappilaisuudesta.

Luonnonilmiöistä minulla on vielä kokematta ainakin taivaankannen täyttävät revontulet, kaamoksen sininen hetki, vyötärölle yltävät lumihanget ja ripset jäädyttävät pakkaset. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että tulen kokemaan nuo talven ihmeellisyydet paljon pohjoisemmassa, kuusirajankin pohjoispuolella; siellä joidenkin mielestä oikeassa Lapissa.

-Laura