Lapissa tuntuu luonnolliselta rytmittää elämää vuodenaikojen tahtiin. Kesän taukoamattomassa valoisuudessa varastin roppakaupalla tunteja yöunistani ja pian pääsen maksamaan univelkani takaisin.
Nukkumisen lisäksi aion pimeinä syysiltoina parkkeerata sohvan nurkkaan viltin alle lukemaan Lapin historiasta kertovia kirjoja ja hörppiä kuivatuista villiyrteistä haudutettua teetä.
Kävin viime viikonloppuna keräämässä kimpullisen siankärsämöitä, joiden kukkia kuivatin juuri näiden kuvailemieni syysiltojen varalle. En ole vielä ehtinyt hankkia teepannua, jossa kuivaamiani yrttejä hauduttaisin, mutta tuoksusta päätellen siankärsämötee tulee olemaan kovinkin kirpsakkaa.
Villiyrttikokeilujen lisäksi elokuun alku on sisältänyt hillasoiden ja mustikkamättäiden kiertelyä. Tämä vuosi ei valitettavasti ollut kummankaan marjan vuosi. Toivottavasti syksymmällä olisi parempi onni puolukoiden ja karpaloiden kanssa.
Ensi viikolla pääsen perehtymään myös pohjoisen sieniin Revontuli-Opiston järjestämällä sienikurssilla.
Viime viikonloppu oli minulle varsin merkityksellinen, vaikka mitään kovin ihmeellistä ei tapahtunutkaan.
Vietin pääosin rauhallisen kotiviikonlopun pohjoisessa samaan aikaan kun Helsinki hurmioitui Flow-festivaalista. Flow on indiemusiikin, herkullisten street food -ruokien ja näyttävän visuaalisen taiteen lisäksi tavallaan myös helsinkiläisten catwalk kaupungin kaduilla. Tilaisuus, jolloin voi ilmaista itseään mitä erikoisimmilla tyyleillä.
Yleensä olen ollut mukana Flow’n katujuhlinnoissa, mutta tänä vuonna puin Flow-viikonloppuna ylleni tuulihousut ja lämmintä vaatetta, ja suuntasin ystävien kanssa lauantaipäiväksi Enontekiön kirkonkylälle Hettaan seuraamaan watercross-kilpailuja. Glitterin, kesämekkojen ja jumpsuitien sijaan vesicross-tapahtuman pukukoodi oli selkeästi retkeilyhousut. Saattoipa joukossa olla muutama kelkka- tai pilkkihaalareihinkin sonnustautunut.
Nyt jos koskaan olisi ollut oivallinen hetki Helsinki-ikävälle, sillä juuri tähän aikaan vuodesta pääkaupunkimme on minusta parhaimmillaan. Ihmiset kerääntyvät puistoihin nauttimaan kesän viimeisistä lämpimistä illoista ja hetkeksi kaikki kiire unohtuu ympäriltä.
Yritin kaivaa kaipuuta sisältäni oikein väkisin katselemalla Instagramista tuttujen ja tuntemattomien Flow-päivityksiä. Mutta ei, ikävä ei vieläkään tullut.
Festarihulinan sijaan nautiskelin hiljaisesta asuinseudustani. Levillä vallitsee tällä hetkellä ilmapiiri, jota kuvaa parhaiten sanonta tyyntä myrskyn edellä. Pian ruskaturistit ilmestyvät Lappiin ja sen jälkeen aletaan valmistautumaan lähes kaoottiseen talvisesonkiin.
Sunnuntai vierähti kuunnellen kittiläläisen Korh.-nimisen yhtyeen tunnelmallista musiikkia, jonka tahdissa vaivuin välillä ajatusteni virran vietäväksi. Eräänlainen flow-viikonloppu kaiketi tämäkin.
-Laura