Tämän kesän tunnuskukkani on ehdottomasti jääleinikki. Tuon kauniin, harvinaisen ja rauhoitetun kukan perässä olen kivunnut ja kolunnut tunturien rinteitä yksin ja ystävän kanssa. Jääleinikki on arktisten alueiden kasvi ja Suomessa se viihtyy vain Käsivarren suurtuntureilla.
Jääleinikin löytäminen ei ole ihan helpoimmasta päästä, sillä kasvupaikat ovat korkealla tunturinrinteellä karuissa kivikoissa; jääleinikki voi kukkia jopa kahden kilometrin korkeudessa merenpinnasta. Pikkuruisen kukan huomaa sorakossa kulkiessa vasta kun osuu ihan sen kohdalle. Mutta kun sopiva kasvualusta löytyy, voi jääleinikkiä samalta alueelta löytää jopa satoja. Viime kerralla näimme Kirsin kanssa ainakin 200 kukkaa tietyllä alueella.
Tämäkin harvinainen kukka kärsii ilmaston lämpenemisestä ja voi jonakin päivänä kadota tuntureiltamme kokonaan.
Kukinnan alussa jääleinikin terälehdet ovat puhtaan valkoiset ja keskus kirkkaankeltainen. Ultraviolettisäteilylle altistuessaan terälehdet alkavat punertaa ja kukinnan lopulla kukka on monesti kirkuvan violetin ja pinkin sävyinen, mutta voi myös muuttua mitäänsanomattoman ruskeaksi. Kiehtova kasvi kaiken kaikkiaan!
