Viime syksyn ruskaretkellä Kurjenrahkassa lähdimme matkaan Kuhankuonon parkkipaikalta ja kiersimme Savojärven kierroksen myötäpäivään. Reitti kiertää nimensä mukaisesti Savojärven ympäri. Kierros on suurimmaksi osaksi päällystetty pitkospuilla ja maasto on tasaista, mutta yllättävän monipuolista. Matkan varrella on vaihtelevasti soita, koivikkoa ja männikköä. Välillä jopa lappimaisia maisemia.
Olen nyt kertonut mahdollisimman monelle lähdöstäni Lappiin. Osittain siksi että olen niin innoissani, etten malta olla kertomatta ja osittain siksi, että pelkään jänistäväni ja peruvani kaiken.
Puolen vuoden pituista vaihtoa lukuun ottamatta olen koko ikäni asunut samalla paikkakunnalla, joten tutuilta kulmilta lähteminen luonnollisesti pelottaa. Eniten pelkään sitä, että olen juurtunut liikaa ja kaipaan jatkuvasti takaisin. Pelkään myös, että uusista asioista avoimesti nauttimisen sijaan ikävöin takaisin entiseen turvallisen tuntuiseen ja tasaiseen elämääni, vaikka nyt lähteminen tuntuu ainoalta oikealta ratkaisulta.
Aina kun ajatukseni harhailevat harkitsemaan jäämistä etelään, löydän kolme järkevää syytä: perhe, ystävät ja pohjoista paremmat työmahdollisuudet. Lähtemiselle sen sijaan löydän kymmenittäin järkeviä ja järjettömiä syitä.
Kertoessani lähdöstäni, yleensä ensimmäinen kysymys on, mitä aion Lapissa tehdä. Vastaan yleensä, että olla ja elää. En halua suunnitella etukäteen liikaa tai asettaa odotuksia, jotka eivät välttämättä täyty, ja joiden vuoksi en olisi avoin kaikelle eteen tulevalle.
Ainoastaan asunnon olen vuokrannut etukäteen, mutta senkin voin tarvittaessa irtisanoa. En halua hetkeen sitoutua mihinkään tiettyyn paikkakuntaan tai ajanjaksoon. Työni kulkevat onneksi kätevästi mukanani.
Joitakin asioita uskallan odottaa ja toivoa Lapilta pelkäämättä pettymistä.
Ensimmäisenä odotan kiireettömyyttä, jota etelässä on vaikea kokea. Sellaista tervettä tehottomuutta, josta ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa. Kuuluisaa lappilaista luovaa löhöilyä, joka antaa aikaa henkiselle kasvulle.
Toivon myös, että Lappi opettaa minua olemaan tyytyväinen nykyhetkeen ja kaikkeen, mitä minulla jo on. Siihen luultavasti vaaditaan mielen detox-kuuri, joka poistaa kaiken myrkyllisen sitten kun -ajattelun.
Lisäksi uskon, että Lappi antaa minulle tilaa hengittää ja ajatella omia ajatuksia. Vahva tarve miellyttää läheisiä ihmisiä on ajanut minua toistuvasti vastaanottamaan neuvoja siitä, miten elämää pitäisi elää. Lappiin lähteminen on yksi harvoista päätöksistäni, johon ei ole vaikuttanut kukaan muu.
Neljäntenä toivon pääseväni tutustumaan erilaisiin normista poikkeaviin ja inspiroiviin pohjoisen elämäntyyleihin.
Kaikista eniten odotan tietysti Lapin rauhoittavaa luontoa, jonka syleilyssä voin kokea itseni lohdullisella tavalla pieneksi ja mitättömäksi. Suurien ja avarien erämaiden äärellä omat murheet tuntuvat varmasti pieniltä.
