Vuodenvaihteen jälkeen kaamos kääntyy pakkastalveksi eri aikoihin eri puolella Lappia. Aurinko nousee jälleen horisontin yläpuolelle, päivät pitenevät ja pakkaset kiristyvät. Ja jos pilvet rakoilevat, niin karamellikelit ovat taattuja.
Karkkikelit ovat hämmentävän kauniita kuurankukkien ja utuisen valon kera. Sen pidempään en loruile tähän alkuun; kuvat kertokoon tällä kertaa sanoja enemmän.
KILPISJÄRVI 7.1.
TSAHKALPUTOUS 8.1.
Kuva: Kirsi Kiemunki
YLLÄSJÄRVI 12.1.
KUERTUNTURI 13.1.
Syyskuu oli yhdellä sanalla kuvailtuna ihana. Muutamalla lisäsanalla kuvailtuna kaunis, tunnelmallinen ja rakkaiden ihmisten kanssa vietetty.
Syyskuu sisälsi myös pitkiä päiviä, unettomia öitä ja huomisen huolia. Mutta metsissä ja tuntureilla ne unohtuivat. Voi kun ne metsät ja tunturit myös kantaisivat näiden hankalien aikojen yli.
Ruska- ja pyyntiretket alkoivat tänä vuonna Kittilän metsistä.
Ruskaretkeily jatkui Ylläksen maisemissa etelän ystävän kanssa retkeillen. Alla olevat kuvat ovat Kukastunturilta.
Metsästyskausi jatkui Käsivarressa riekonpyynnin merkeissä.
-Laura
Kiertoreittini piti olla vaellusmatka läpi kotimaan kansallispuistojen. Alkuperäinen ideani oli tutustua päiväretkien ja pidempien vaellusten kautta Suomen eri paikkakuntiin ja monimuotoiseen luontoon. Ja samalla hivuttautua askel askeleelta etelästä kohti pohjoista.
Mutta elämänmuutokset kuljettivatkin minut etelästä pohjoiseen isoin harppauksin; aluksi Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kupeeseen ja siitä vielä pohjoisemmas Saanatunturin juurelle.
Retkireittini kiertelevät nykyisin enimmäkseen Tunturi-Lapissa ja Pohjois-Norjassa, ja poikkeustilasta johtuen tällä hetkellä lähiluonnossa.
Muro on pienestä koostaan huolimatta oikein energinen retkikaveri, joka on kulkenut mukana tunturissa ja tuiskussa. Kuva: Ville
Kilpisjärvellä on vielä talvista, mutta lumi on alkanut hiljalleen sulaa, joten voin alkaa haaveilemaan sulan maan retkistä lähikohteisiin.
Lähistöltä, enintään sadan kilometrin päästä, löytyy upeita kohteita, kuten Mallan luonnonpuisto, Rovijoen vesiputous, orkideoistaan tunnettu Lulledalen, Steindalsbreenin jäätikkö, Blåisvatnet-jäätikköjärvi ja historiallinen Bollmannsveien – sekä hieman kauempaa Senjan saari täynnä hienoja päiväretkikohteita. Syksyllä tekisi myös mieli vaeltaa pieni pätkä Kalottireittiä.
Riekko hyvin maastoutuneena
Tästä veijarista tulee helluni retkiseuralainen riekonpyyntiin, kunhan tuosta ensin vähän kasvaa. Kira on käyttölinjainen gordoninsetteri eli seisova lintukoira.
Vaikka koirat ovatkin ihan mahtavaa retkiseuraa, niin sosiaalisen erityiseristäytymisen jälkeen olisi ihanaa, jos kesällä pääsisi retkeilemään myös ystävien seurassa.
-Laura