Hellettä ja hyttysiä

Kesän ensimmäinen hellejakso Kilpisjärvellä on vihdoin ohi. Jäljelle jäivät enää miljoonat lämmöstä riemastuneet ja kiireellä kuoriutuneet ötökät. Ja epämääräinen vuorokausirytmi. Helteellä tunturiin ei nimittäin ollut juuri asiaa kuin ilta kahdeksan ja yö yhden välillä.

Juuri ennen helteitä kerkesivät yöpakkasetkin käväistä kertaalleen kylällä: Saanan rinne sai hennon lumikuorrutuksen vielä juhannusviikolla.

Saanan rinne kultaisessa yöttömän yön valossa.

On se nyt vain todettava, että olen enemmän talvi-ihminen kuin kesäihminen. Vaikka rakastankin valoisia kesäöitä ja kirkkaita luonnonvesiä, en nauti ollenkaan helteistä. Tuntuu ettei ajatus kulje kuumuudessa, päätä särkee ja olo on jatkuvasti huonovointinen.

Aina välillä tukala kuumuus onneksi helpotti kylää kiertävien ukkospilvien purkauduttua. Kilpisjärven laaksoon asti ei kunnon ukonilma tälläkään kertaa saapunut jyrisemään. Harmi, sillä pidän ukkosesta – sen äärimmäisyydestä luonnonvoimana.

Kapustarinnat vihelsivät lämpimässä kesäyössä.

Kapustarinta

Kapustarinta

Lapinverkkoperhonen

Lapinverkkoperhonen on erittäin uhanalainen Kilpisjärvellä ja Utsjoella viihtyvä päiväperhonen.

Yöttömän yön retkellä. Kuva: Kirsi Kiemunki

Hellejakso toi mukanaan erikoisia pilvimuodostumia.

Kävimme hellejakson aikana päiväretkellä Norjassa siinä toivossa, että Jäämereltä puhaltava tuuli helpottaisi tuskaista oloa. Norjanmeri oli kuitenkin tyyni ja etelämpää puhaltava lempeä tuulahdus oli kuuma Norjassakin. Hyttysiä ei onneksi näkynyt eikä kuulunut.

Löysimme aivan mahdottoman hienon vesiputousaltaan eräältä vuorelta. Lilluimme lumien sulamisvesiammeessa skumppaa hörppien. Tuossa hetkessä mikään ei olisi voinut olla paremmin. Kirsin tekemä kela kipuamista vaatineesta pulikointireissustamme löytyy täältä.

-Laura



Keräkurmitsa

Keräkurmitsa on tunturiseuduilla pesivä harvinaislaatuinen kahlaaja ja lintumaailman feministi.

Keräkurmitsa

Keräkurmitsapariskuntien dynamiikka toimii niin, että naaras hoitaa koreilun ja edustamisen, ja koiraalla on päävastuu hautomisesta. Tipujen kuoriuduttua kurmitsamutsi lähtee livohkaan ja faija jää huolehtimaan muksuista. Keräkurmitsanaaras saattaa jopa pariutua toisen uroksen kanssa saman kesän aikana. Kurmitsamimmit harrastavat kesäheilausta siis ylpeästi rinta rottingilla.

Keräkurmitsa
Keräkurmitsa

Suomessa pesivien keräkurmitsaparien lukumäärä on ikävä kyllä laskussa. Arvioiden mukaan pareja on enintään 3000. Ilmastonmuutos vaikeuttaa tämänkin lajin pesintää.

Keräkurmitsa

Nämä näkemäni kurmitsat kipittelivät piipittäen pitkin rakkaa ja tunturinummea. Haudonta-aikaan naaraskurmitsa saattaa esittää siipirikkoa hämätäkseen pesää uhkaavaa petoa.

-Laura



Alkukesä kolmesti

Helsingissä toukokuun lopulla

Aloitin kesäni kaupungissa. Natulasillisten äärellä, kirjoihin uppoutuneena puistonpenkeillä. Ystävien seurassa häissä ja kolmekymppisillä. Perheen kanssa lähisukulaisen poismenoa surien.

Aloitin kesäni myös ruokarobottien kanssa samoja katuja kulkien. Aluksi pidin robotteja jännittävinä ohikulkijoina tulevaisuudesta. Roboihin kuitenkin tottui nopeasti, ja pikkuhiljaa aloin tuntemaan niitä kohtaan jopa sympatiaa. Inhimillistin niitä kuten inhimillistän eläimiäkin.

Pallas-Yllästuntureilla kesäkuun alussa

Jatkoin kesää pohjoisessa. Vietimme Lapin kesän ensimmäisen viikon ystäväni Jeminan kanssa Pallaksella patikoiden. Kiipesimme tuntureille keskiyön auringossa, pulahdimme juuri jäänsä jättäneissä tunturilammissa ja nautimme vielä toistaiseksi tyhjistä poluista.

Pallastuntureilla

Kuvaaja: Jemina

Kilpisjärvellä kesäkuun puolivälissä

Alkukesä numero kolmosen koin muhkuraisilla kotikummuilla kiirunoiden ja kukkien seurassa. Kesäparatiisissa, jossa helleraja hipoo viittätoista astetta ja lumenviipymiä löytyy keskikesälläkin.

Paratiisin koivikoissa soi vielä alkusuven sävelet. Sinirinnat vasta aloittelivat tämän kesän hittipotpureitaan.

Lapinalppiruusut kukkivat tunturikasveista ensimmäisten joukossa heti lumien sulettua.

Käsivarren tuntureilla kasvukausi on muuten Euroopan lyhin, vain 100 vuorokautta. Se on jopa 80 päivää eteläistä Suomea lyhkäsempi – siksi kesäkin tosiaan tuntuu täällä huomattavasti lyhyemmältä.

Kilpisjärven kesäkeidas katoaa kangastuksen lailla yhtä nopeasti kuin ilmestyykin, joten siitä kannattaa nauttia melkeinpä kellon ympäri.

Kesäparatiisi
Retkikaveri

Retkikaveri Kirmeli-koiruus. Kuva: Kirsi Kiemunki

Retkikaveri

Kuva: Kirsi Kiemunki

Tunturikoivikko
Vihervarpunen

Vihervarpunen

Liekovarpio

Uuvana

Uuvana

Lapinkuusio

Lapinkuusio. Jotkut arktisen alueen alkuperäiskansat ovat käyttäneet lapinkuusion juuria ravintona.

Ruusujuuri

Ruusujuuri. Arktisen alueen eri kansat ovat käyttäneet ruusujuurta voimia ja kestävyyttä parantavana rohtona.

Saanatunturilla

Kukkia kuvaamassa. Kuva: Kirsi Kiemunki

Näkymiä Saanalta Mallalle
Lapinalppiruusu kukkii

Lapinalppiruusu

Lapinalppiruusu
Lapinalppiruusu

Kiirunat olivat alkukesästä paljon reviirivahdissa, ja niitä tapasi tuon tuosta kivien päällä kekkuloimassa, valtakuntaansa tarkkailemassa.

Pääsimme Kirsin kanssa todistamaan myös kiirunakoiraiden reviirimittelöä. Kiimaiset kukot tekivät ilmasta käsin hävittäjämäisiä syöksylentoja rakkakivikkoon. Mittelö jatkui hauskoilla askelkuvioilla, kun rinnakkain kurnuttavat koiraat kävelivät pitkin reviiriensä välistä rajaa. Kukot kumartelivat kesken kipittelyn ja välillä hypähtivät kasakkamaisia sähiseviä karkoitusloikkia toisiaan kohti. Tilanne raukesi ilmeisesti lopulta siihen, että tunkelilija päätti nöyrtyä ja poistua takaisin omalle reviirilleen.

Kiirunakoiras

Kiirunakoiras

Kiirunanaaras

Kiirunanaaras

Kiiruna tarkkailee
Kiirunakukkojen taisto
Kiiruna
Kiiruna

Käsivarren erämaan suuntaan maisemat olivat alkukesästä vielä hyvinkin talviset ja osa järvistä vielä jääpeiton alla.

Nuori sinirinta
Käsivarren erämaa
Käsivarren erämaa

-Laura