Ensivaikutelmia Käsivarren Lapista

KILPISJÄRVEN LÄHILUONTOA SYYSKUUSSA.

Helsingin pikavisiitin jälkeisenä päivänä muutto Käsivarren Lappiin tuntui henkisesti pitkältä matkalta, ja sitä se on tietysti myös maantieteellisesti. Kilometrejä mahtuu väliin 1200, joten maisemat, äänimaisema ja ilmapiiri ovat kaikki kovin erilaisia kuin ruuhka-Suomessa.

Ensimmäiset päivät kuluivat lähinnä ikävöidessä asioita, joita täällä ei ole: havumetsää ja läheisiä ihmisiä. Mutta seuraavina päivinä keskityin jo enemmän niihin harvinaisiin asioihin, joita täällä on: hiljaisuutta ja lähes koskematonta upean karua luontoa.

Hiljaisuus ja pimeys ovat muuten molemmat täällä läpitunkevan syviä verrattuna paikkoihin, joissa olen aikaisemmin asunut. Hiljaisuuden rikkovat ainoastaan tasaisin väliajoin ohi pyyhältävät lohirekat, myrskytuulen ujellus tai kylällä ulvovat huskyt.

Lopulta päätin kääntää kaikki ajatukseni ikävästä iloksi: lähimmät havumetsät ovat Norjan puolella lyhyen ajomatkan päässä, ja läheiset ihmiset ovat vähintäänkin puhelinsoiton päässä.

Read More