Tunturi-Lapissa lokakuu on hyppelyä syys- ja talvipäivien välillä. Vuodenajasta toiseen ja takaisin, kunnes viimeinen loikka vie pysyvään talveen.
Kuurakuun kauneus korostuu mielestäni vesistöjen äärellä ja karpalosoilla.
Välillä on tietysti myös märkää ja vetistä; luovuutta lamauttavaa ja mielialaa musertavaa harmautta.
Sysimustina, mutta selkeinä iltoina algoritmit tuuttaavat näytöille toistaan värikkäämpiä revontulikuvia. Taivaantulien iltanäytöksiä ja myöhäisillan lähetyksiä näkisi unien sijaan, jos jaksaisi kukkua päivystämässä. Mutta jos kukkuisi päivystämässä, saattaisi herkästi nukkua aikaisten hallahetkien yli. Tässä vaihtokaupassa valitsen usein kuura-aamut.
Hopeakoivikot: lokakuun alkua Kilpisjärvellä
Yöpakkaset olivat luoneet erämaajärvelle Frozen-maailman. Koivujen hopeakuorrutus kimalteli auringonsäteiden avustuksella.
Ensilumet olivat sataneet jo muutamia päiviä aikaisemmin ja kerääntyneet tuntureiden painanteisiin. Tuulentuivertamissa paikoissa viimeiset maaruskan värit taistelivat vielä tilastaan, ja ruostetaudin ruskistamat lehdet saivat tulevalta talvelta lohdutukseksi ulkonäköä kohentavia koristereunuksia.
Glitterisuot: lokakuun alkua Äkäslompolossa
Loppusyksystä kuuran peittelemät glitterisuot suorastaan kutsuvat kuvaajia ja kohmeisten karpaloiden kerääjiä.
Joinain aamuina nappasin kotisuolle matkaan ämpärin, toisina kameran.
Retki Kesängille aamutuimaan
Herätyskellot pirisivät mökillämme reippaasti ennen aamun sarastusta, mikä aiheutti ruuhkaa kahvinkeittimen ääressä. Unisuus haihtui lopulta kaikkien retkeilijöiden silmistä samaan tahtiin, kun Kesänkijärven aamu-usva hälveni valkenevaan päivään.
Aamurusko värjäsi järveä reunustavan suon magnolianpunaiseksi. Hempeästi hohtavalla jängällä aikamme ihmeteltyämme kiipesimme kivikkoista Pirunkurua pitkin Kesänkitunturin laelle, ja keitimme uudet aamukahvit Tahkokurun kodalla.
Aamu-suolla. Kuva: Kaisa Kauppila
Aurinko-onnellisuutta Kesänkitunturin laella. Kuva: Kaisa Kauppila
-Laura
P.S. Lokakuun loppupuolella virittäydyn yleensä muutamiksi viikoiksi pääkaupunkiseudun taajuuksille. Sammalpetien sieniapajat, karut merenrantakalliot ja monivärinen puuruska piristävät etelärannikon lokakuuta.
