Hetta–Pallastelua – opaskirjani klassikkoreitille

Kirjoittamani ja kuvaamani Hetta Pallas retkeilyopas ja kartta (2023, Karttakeskus) on havainnoivalle retkeilijälle suunnattu tietopainotteinen teos, josta löytyy tiivistetyn kattavaa kuvausta Hetta–Pallas vaellusreitin etappien lisäksi Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ja sen reuna-alueiden

  • elinkeinohistoriasta alkaen jääkauden jälkeisestä peuranpyyntiajasta poropaimentolaisuuteen ja nykypäivän luontaiselinkeinoihin;

  • matkailuhistoriasta tutkimusmatkailijoiden aikakaudelta nykypäivän trendikkääseen luontomatkailuun;

  • monimuotoisesta luonnosta aina luppoisista taigametsistä muumilaaksomaisille tuntureille;

  • lajistosta nisäkkäistä lintuihin ja kaloihin sekä pikkuruisiin tunturikasveihin;

  • kahdeksasta vuodenajasta yöttömästä yöstä kaamokseen.

Hetta vaeltajat
Poro Pallas
Sammaltunturi maisema
Sinirinta
Uuvana

Lisäksi oppaassa on runsaasti hyödyllistä infoa vaelluksen suunnittelua varten. Opaskirjasta löytyy esimerkiksi vastauksia yleisiin kysymyksiin, kuten miten reitin lähtöpisteille pääsee, mitä retkeilypalveluita reitin varrelta löytyy, ja millaisia varusteita tunturivaellukselle tarvitaan.

HETTA–PALLAS VAELLUSREITTI

Hetta–Pallas on vaellusreittien klassikko, joka on Suomen ensimmäinen merkitty retkeilyreitti. Se viitoitettiin maastoon jo vuonna 1934 eli samalla vuosikymmenellä, kun tunturimatkailun ensiaskelia otettiin.

Nyt 90 vuotta vaellusreitin merkitsemisen jälkeen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on käyntimäärissä mitattuna Suomen suosituin kansallispuisto ja sen keskeisin elementti ja kuuluisin nähtävyys Pallastunturit kuuluvat kansallismaisemiemme kunniakkaaseen joukkoon.

Hetta-Pallas
Hetta-Pallas

PÄIVÄREITIT HETASSA JA PALLAKSELLA

Vaellusreitin lisäksi esittelen oppaassa Hetan ja Pallaksen seudun suosituimmat päiväretkikohteet, joita on yhteensä parisenkymmentä. Mukana ovat esimerkiksi suursuosion saavuttaneet Särkitunturi ja Pallasjärven Punainenhiekka.

Särkitunturi ruska
Punainehiekka yötön yö

Oppaan retkikohteet on tarkoitettu kierrettäväksi pääosin sulan maan aikaan, mutta joillekin reiteille pääsee talvisin myös lumikengillä tai tunturisuksilla. Opaskirjan mukana on vedenkestävä kartta, jolle kaikki kirjassa esitellyt kohteet on merkitty.

Hetta Pallas retkeilyopas

Lumettoman ajan retkeilykausi alkaa Tunturi-Lapissa aivan näillä näppäimillä, ja opaskirja auttaa tulevan kesän tunturiretkien suunnittelussa sekä paikallisen lajistotuntemuksen kartuttamisessa.

Havaintorikasta retkikesää toivoen!

-Laura

Keväthiihtoja Pallas-Yllästuntureilla

Kevään ensimmäiset lämpimät päivät saapuivat tunturihiihtäjien iloksi ja hämmennykseksi keskelle talvista maaliskuuta. Untuvaan ja merinokerrastoihin tottuneina plussa-asteisiin pukeutuminen oli alkuun haastavaa – tai ainakin hiostavaa. Myös kirkas kevätvalo vaati kameran vastavalosuojan käytön opettelua. Tunturisuksienkin kanssa sai puljata: märkä nuoskalumi paakkuuntui jatkuvasti kastuneisiin nousukarvoihin ja hiihtäminen muistututti välillä enemmän lumikenkäilyä.

Mutta kaikista pienistä haasteista huolimatta nautimme ensimmäisistä kevätpäivistä tuntureilla jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan eli lintuhavaintojen ja huiputusmaisemien perässä hiihtäen.

KESÄNKITUNTURIN HUIPUTUS

Reitti: Kesänkitunturin merkitty talvipolku, n. 5 km edestakainen janareitti. Lähtöpaikka Kesänkijärven parkkipaikalta tai Karilan Navettagallerialta.

Aurinkolähetti
Tunturisukset kuivumassa
Kesänkitunturi keväällä
Pallakset taustalla
Tunturihiihto

Kuva: Kirsi Kiemunki

Lumi paakkuuntui suksiin
Naavaa
Tunturihiihtäjä
Maisemia Kesängiltä

Kuva: Kirsi Kiemunki

Kesängin huipulle hinauduttamme annoimme suksien karvojen kuivua lempeässä tuulenvireessä ja nautimme itse harvinaisen lämpimästä huiputuskelistä. Saatoin nauttia välillä jopa liiakseen, sillä pyllähdin rinteessä useampaan otteeseen paikoiltani. Kuvissa pienet pyllähdykset näyttävät siltä kuin olisin vain loikoillut kasuaalisti auringonpaisteessa, mutta todellisuudessa tasapaino petti pienestä pitäen suksien kanssa touhunneenkin.

Pallastunturit horisontissa
Kaatuminen

Kuva: Kirsi Kiemunki

Pallakset

Kuva: Kirsi Kiemunki

Kesänkitunturilta
Auringonlasku Kellokkaalla

Hiihdon jälkeen ihastelimme auringonlaskua vielä Luontokeskus Kellokkaan takapihalla.

KEIMIÖTUNTURIN HUIPUTUS

Reitti: kesäreittiä myötäillen n. 5 km janareitti edestakaisin.

Seuraavana päivänä Keimiön huiputukseen lisähaastetta toivat metsäisen alarinteen sohjoontunut upottava hanki ja avotunturissa tuulen kovettama jäisen koppurainen kuori, jolla laskeminen oli paikoin jopa vähän pelottavaa.

Maisemat Keimiöltä
Ylläkset taustalla

Kuva: Kirsi Kiemunki

Ylläkset

Kuva: Kirsi Kiemunki

Keimiötunturi sijaitsee Pallasten ja Yllästen välissä, joten eteläisessä horisontissa häämöttävät Yllästen seitsemän siluettia, ja Pallaksen kerot kumpuilevat kauniisti pohjoisessa maisemassa.

Hiihtäjä Keimiöllä
Hiihtoa
Maisemahiihto

Kuva: Kirsi Kiemunki

Tunturisukset

AURINGONLASKU KUKASTUNTURILLA

Reitti: Kukastunturin merkityt talvipolut 3-5 km, lähtö Navettagallerialta tai Elämänluukulta.

Kevätpäiväntasauksen aikoihin en millään malta olla kipuamatta tunturiin ilta-auringossa. Tällä kertaa suuntasin Kukastunturille suksitta kovaksi tamppautunutta lumikenkäreittiä pitkin. Saavuin huipulle juuri parahiksi auringon kultaamaan maisemaan ja seurasinkin auringonlaskun kokonaan loppuun asti ennen kuin kipitin takaisin lähtöpaikalle eli Elämänluukulle.

Auringonlasku Kukastunturilla
Aurinkomaisema
Kelopuu ja aurinko
Kuutamo Kukaksella
Kukastunturilta

Kiitos tunturimaisemista Kesänki, Keimiö ja Kukas sekä hiihtoseurasta Kirsi! Eihän tästä kevättalvesta saa koskaan tarpeekseen. Onneksi huhtikuukin on vielä täydellistä kantohankiaikaa. <3

-Laura