Hetta–Pallastelua – opaskirjani klassikkoreitille

Kirjoittamani ja kuvaamani Hetta Pallas retkeilyopas ja kartta (2023, Karttakeskus) on havainnoivalle retkeilijälle suunnattu tietoteos, josta löytyy kattavaa kuvausta Hetta–Pallas vaellusreitin etappien lisäksi Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ja sen reuna-alueiden

  • elinkeinohistoriasta alkaen jääkauden jälkeisestä peuranpyyntiajasta poropaimentolaisuuteen ja nykypäivän luontaiselinkeinoihin;

  • matkailuhistoriasta tutkimusmatkailijoiden aikakaudelta nykypäivän trendikkääseen luontomatkailuun;

  • monimuotoisesta luonnosta aina luppoisista taigametsistä muumilaaksomaisille tuntureille;

  • lajistosta nisäkkäistä lintuihin ja kaloihin sekä pikkuruisiin tunturikasveihin;

  • kahdeksasta vuodenajasta yöttömästä yöstä kaamokseen.

Hetta vaeltajat
Poro Pallas
Sammaltunturi maisema
Sinirinta
Uuvana

Lisäksi oppaassa on runsaasti hyödyllistä infoa vaelluksen suunnittelua varten. Opaskirjasta löytyy esimerkiksi vastauksia yleisiin kysymyksiin, kuten miten reitin lähtöpisteille pääsee, mitä retkeilypalveluita reitin varrelta löytyy, ja millaisia varusteita tunturivaellukselle tarvitaan.

HETTA–PALLAS VAELLUSREITTI

Hetta–Pallas on vaellusreittien klassikko, joka on Suomen ensimmäinen merkitty retkeilyreitti. Se viitoitettiin maastoon jo vuonna 1934 eli samalla vuosikymmenellä, kun tunturimatkailun ensiaskelia otettiin.

Nyt 90 vuotta vaellusreitin merkitsemisen jälkeen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on käyntimäärissä mitattuna Suomen suosituin kansallispuisto ja sen keskeisin elementti ja kuuluisin nähtävyys Pallastunturit kuuluvat kansallismaisemiemme kunniakkaaseen joukkoon.

Hetta-Pallas
Hetta-Pallas

PÄIVÄREITIT HETASSA JA PALLAKSELLA

Vaellusreitin lisäksi esittelen oppaassa Hetan ja Pallaksen seudun suosituimmat päiväretkikohteet, joita on yhteensä parisenkymmentä. Mukana ovat esimerkiksi suursuosion saavuttaneet Särkitunturi ja Pallasjärven Punainenhiekka.

Särkitunturi ruska
Punainehiekka yötön yö

Oppaan retkikohteet on tarkoitettu kierrettäväksi pääosin sulan maan aikaan, mutta joillekin reiteille pääsee talvisin myös lumikengillä tai tunturisuksilla. Opaskirjan mukana on vedenkestävä kartta, jolle kaikki kirjassa esitellyt kohteet on merkitty.

Hetta Pallas retkeilyopas

Lumettoman ajan retkeilykausi alkaa Tunturi-Lapissa aivan näillä näppäimillä, ja opaskirja auttaa tulevan kesän tunturiretkien suunnittelussa sekä paikallisen lajistotuntemuksen kartuttamisessa. Havaintorikasta retkikesää!

-Laura

Ensilumien retki Saanalle

Saanatunturin retkeilyreitti: n. 8 km janareitti edestakaisin, kulkuaika n. 4–6 h

Kilpisjärven ykkösretkikohteeseen Saana-tunturille (pohjoissaameksi Sáná) voi kivuta myös talvisin. 1029 metriin merenpinnasta kohoavalla Saanalla talviretkeillessä kannattaa kuitenkin kiinnittää erityishuomiota turvallisuuteen. Esimerkiksi kovassa tuiskussa ei huiputtamista kannata lähteä edes kokeilemaan, sen verran ankariksi olosuhteet tunturin viimaisella huipulla helposti käyvät. Pienimuotoiset lumivyörytkään eivät jyrkkärinteisellä Saanalla aivan tavattomia ole, etenkin kun ilmastonmuutos on tehnyt nykytalvien lumipeitteen rakenteesta epävakaampaa.

Maisema Saanalta

Syystalven ensilumien aikaan Saanan reitille ei yleensä tarvitse vielä lumikenkiä, mutta sydäntalvella voivat lumikengät tulla tarpeeseen.

Vuosittaisia käyntejä Saanalle kertyy jopa 20.000, joten reitti tunturiin tamppautuu talvisinkin usein lumikenkäilijöiden jäljiltä kantavaksi. Saanan sulan maan polku on kulunut jo leveäksi valtaväyläksi, jota on myös kestävöity sorastuksilla ja kiviportailla. Tällä lokakuisella retkellä laskimme hennon lumihunnun alta pilkottavien kiviportaiden määrän: yhteensä 251 porrasta Mallan luonnonpuiston parkkipaikalta lähtevällä merkityllä reitillä. Nousumetrejä reitille kertyy jopa 550, mutta kiviportaat ja osittaiset sorastukset onneksi helpottavat hieman kiirunakukkulalle kiikkumista.

Kiiruna

Angry bird -kiiruna lumikenkinäkin toimivien talvitöppöstensä kera.

Kiiruna

Lumipallokiirunoita

En ole pitänyt lukua montako kertaa olen käynyt Saanalla eri vuosina ja vuodenaikoina, mutta puhutaan kuitenkin useista kymmenistä. Saanalla käynti on melkeinpä joka kerta omanlaisensa elämys. Tuntuu kuin piipahtaisi hetken verran jossain toisessa maassa. Lämpotila-asteetkin laskevat nousumetrien mukana, joten retki Saanalle tuntuu usein myös käynniltä talven todellisessa valtakunnassa. Erityisesti alkukesästä ja syksyisin eron huomaa selkeästi, sillä hanskoja, pipoa ja kevytuntsikkaa ei koskaan tule pakattua turhaan retkireppuun; huipulla ne päätyvät poikkeuksetta joka kerta käyttöön.

Saanatunturin maisemat

Lisää Kilpisjärven päiväretkikohteita löytyy nyt myös kirjoittamastani ja kuvaamastani Kilpisjärvi Halti -retkeilyoppaasta (Karttakeskus, 2024).

-Laura